Eilen töistä lähtiessä ja tänä aamuna piti raaputtaa ikkunat Talvi tulee, ei voi mitään. Nukuin aika huonosti ja ylös ei meinannut jaksaa nousta. Töissä oli tosi rauhallinen päivä, sinällään ihan mukavaa, mutta aika vaan menee hitaasti.

Pyykit viskasin koneeseen ja sitten systerin kanssa salille. Porukkaa oli ihmeen reilusti meidän pikkukylälle ja lauantai- iltapäivänä. Ilmastoinnille pitää vaan siellä tehdä jotain, nyt meinasi loppua happi. Sitten bongasimme julkimomme, aviopari, jonka miespuolinen osapuoli on hyvin läheistä sukua entiselle pressallemme

Reilu tunti rehkittiin, ihan tehokkaasti. Epäilen, että aamulla huomaan omistavani jälleen uusia lihaksia.

Nyt on massu täynnä. Lehtipihvi, maustevoi, lämpöisiä kasviksia höystettynä auralla, tomaatti. Töissä munakas kasviksilla ja kinkulla, kuppi kahvia ja mandariini. Ruokailut on mennyt ilman suurempia lipsumisia. Ei ole jatkuvaa nälkää, ei himota pahasti mikään, ei tarvitse koko ajan ajatella mitä sitten söisi. 

Tiskit jos hoitaisi pois ja sen jälkeen voi lösähtää sohvalle. Epäilen, että peti kutsuu heti kasin jälkeen...

Miksi mahamakkarat ei voisi kadota sama tahtia kuin persuus ja jalat? Nyt jotenkin tuo ylimmäinen makkara vielä korostuu, kun kapenee persuuksista ja lantiolta...

Isännyys oli ollut ihana, Lidlissä oli ollut kaksi purkkia Kreikan jugua, oli ostanut molemmat. Viimeistä viedään ja aloin jo huolestuaNyt voi syödä huoleti...

Nyt iskee väsy. Ne tiskit....